10.04.2014 PORI, Kino

Aki Tykki:

Porin Kino on erikoinen keikkapaikka. Paitsi että siellä on varmaan Suomen pienin bäkkäri, keikat siellä pidetään aina torstaisin.

Remonttia siellä on nyt tehty joten lavalle mahtuu jo oikein mainiosti. Kauheen korkee se vaan on, aina pelottaa siellä keekoilla. Mut nätti se sali on.

Äänentoistolliset asiatkin taitavat olla nykyisellään oikein hyvällä mallilla.

Ja sen bäkkärin katossa on Haddawayn nimmari.

Eli ei oikeastaan löydy valituksen aiheita, höh. No pari kuuluisaa sitaattia tähän nyt kuitenkin:

"Mikä vittu teitä porilaisia oikein vaivaa?" –Jussi Vares

"Poris ei nynnyt pärjää!" –Ville Kulju

Majoituimme sympaattiseen Amado–hotelliin siihen bussiaseman kylkeen. Mukavaa vaihtelua yöpyä välillä majataloissa, jotka eivät kuulu noihin suuriin ketjuihin. Vaikka niissä joskus onkin vähän rohtunut meininki, niin tunnelma on yleensä kohillaan.

Jatun kanssa lähdettiin kaupungille kikkailemaan melko nopeasti kaupunkiin saavuttuamme, yrityksenä herätellä ruokahalua ulkoilmalla. Kahvillakin käytiin semmosessa herttaisessa pienessä Café–Konditoria Fossettessa. Kevään ensimmäiset terassikaffet juotiin ja siinä auringossa oli jo melkein lämmintä! Kesä tullee! Kaupoissa vähän pyörähdettiin ja Kinossakin piipahdettiin ukkoja kiusaamassa.

En tiedä johtuiko se tuosta kaupungilla pyörimisestä vai auringosta vai mistä, mutta jotenkin koko päivän oli tosi hyvä fiilis. Vaikka noi Porin keikat aina jännittää jotenkin erityisesti niin nyt oli semmonen fiilis että homma taittuu hienosti.

Ne keikat jännittää koska arki–ilta, porilaiset ja koska ollaan miksaaja Ville Kuljun kotikentällä. Vähän niin kuin Villeä taatusti jännittää Joensuun keikat vähän normaalia enemmän koska ollaan bändiläisten kotikentällä. Ei haluais mokailla toisen pihamaalla!

Joskus yhdentoista pintaan alkanut keikka meni hienosti! Aluksi porilaisten jähmeys vähän jännitti, mutta kyllä se atmosfääri siitä sitten lämpeni! Oltiin oikein letkeinä.

Satakuntalaisista monet on semmosia, että ne tuijottaa keikan alusta loppuun kädet puuskassa kypsiltä näyttäen, ja keikan jälkeen tulevat sanomaan että "ei ollu paskempi veto". Se on paras kehu mitä voi saada. Jos satakuntalainen sanoisi "oli tosi hyvä keikka", se olisi jo vittuilua ja tarkottaisi että jotain meni pieleen.

Keikan jälkeen mm. Maj Karmassa kitaraa pahoinpitelevä Häiriö Piirinen tuli bäkkärille ja sanoi että ei ollut paskempi veto. Tunsimme syvää ylpeyttä.

Keikan jälkeen muut orkesterilaiset hilpasivat kuka minnekin ja mie jäin hörppimään vähän lonkeroa meijän muinaisen teknikon Vetkun kanssa. Taisin siinä aika huppeliinkin sitten lipsua. Usein käy niin sillon kun on tämmönen ns. hyvän fiiliksen päivä. Kai siinä jotenkin on sellanen tunne että on tasotettava tilit universumin kanssa – kun tänään oli näin kivaa niin pakko huonontaa huomista. 

Tai sitten se on vaan kivaa ottaa muutama juoma hyvässä seurassa.



Soitettu setti:

01 rakkaus on sotku
02 pimeäntaite
03 olette kauniita
04 hirsipuu
05 kuusi jalkaa kevätjäälle
06 loistava tulevaisuus
07 rakkaus
08 sinä & hän
09 vakava nainen
10 luonasi on linnani
11 kaunis ihminen
12 puhu äänellä jonka kuulen
13 ahmat tulevat
14 ihmisenpyörä
15 pois kalliosta
---
16 hiljaa niin kuin kuolleet
17 pelastaja
18 che guevara

Selfie esiripun edessä.

Myö ja porilaisia.

Muutamia Hannu Ikosen otoksia keikalta tuolla:
http://hannuikonen.kuvat.fi/kuvat/BAND+FOTOS/HAPPORADIO+@+KINO/

Bongatut elefanttimarssit: 12/17
Kilometrilaskuri: 5253

PORI, Kino

Markku DeFrost: Tästä se lähtee! Laskettiin, että TJ on 21 (armeijan käyneet tietää) ja kaikilla oli odottava mieli, miten puimurikuskit urakasta selviää. (Alkamassa oli siis näiden parin klubikeikan jälkeen tuo paljon pelätty X-Tour, jonka ensimmäinen yhtäjaksoinen pätkä kesti sen kolme viikkoa. -Toim. huom.) Porissa oli siis penkkaribileet ja mie, Aki & Jami mentiin ekaks Loimaalle Akin rouskulla (joka jäi Aarnion poikien hoteisiin. Terveisiä sinne vaan. Pankaa se rotjake saatana nyt kuntoon. Pakoputki roikkuu ja ovet ei aukee. Mie suosittelin Teitä Akille, se ei enää ikinä usko minnuu, jos se auto on ihan romuna teidän ”korjauksen” jäljiltä. Kyllä pittää olla 300 euron autossakin takuu. Mie vielä erikseen sanoin, että siinä on Aarnion takuu, joka on väkevämpi kuin mersun elinikäinen puhkiruostumattomuustakuu.) ja jatketiin siitä sitten AH:n kyydillä Poriin. Moninaiset ovat yhtyeemme logistiset ratkaisut. Majoituimme Porin Sokos Hotel Vaakunaan ja miulla paukkui taas Finnairin pisteet. Tiesittekö, että Plussa-pisteillä ei saa mitään kivaa, mutta ilmaiset lentomailit tekee höpöä?

Itse keikkapaikka oli meille tuttu. Pidimme siellä PA–treenit ennen kiertueen alkua, vaikka emme olleet paikassa varsinaisesti keikalla olleetkaan. PA–treeneissä kasataan koko keikkakattaus valoja ja lavaa myöten. Siis periaatteessa ihan normaali keikka mutta ei lainkaan yleisöä. Sekin on meille niin kovin tuttua.

Bäkkäri oli mun kylppärin kokoinen ja siellä ennen keikan alkua tupakkia poltellessa saatiin aikaiseksi todella miehekäs savuverho. Alkunauhan soidessa Suomen juntein juntti Jute51 Musikka käveli bäkkärille. Perskeles, meni pasmat housuun koko bändiltä! Jee, Jute!

Keikalla opettelin käyttämään uutta MD:tä, jonka Kulju oli ostanut männäviikolla Sothebyn huutokaupasta Guatemalan Prinssiltä. Siksi se veloittaa siitä ”helvetisti + alv”. Keikka meni rutiinilla ja porukkaakin oli paikalla oikein kivasti. Mie vetäisin pikakännit ennen keikkaa ja lähdin Haamun kyydissä hotellille, josta hän jatkoi vielä kotiinsa Loimaalle yöksi. Aki ja Jami joivat pilkun pois Juten kanssa ja taisivat jatkaa vielä hotellin käytävässä parin oluen verran. Huoneeseen eivät uskaltaneet, kun mulla oli vielä sillon pe aamuna menoa ja tiesivät että olisin kovin pahoillani jatkoista meidän hotellihuoneessa.