Happoradion lokikirja: hulluporoareena

Aki Tykki:

Neljäs ja viimeinen veto lappilaisessa hiihtokeskuksessa tällä pätkällä. Orkesteri yllättävän hyvävointinen! On juhlittu, mutta homma on pysyny laskettelukintaassa hienosti. Hyvä, näin tämän pitäisi mennäkin.

Soundcheckiä ei tällä kertaa tehty, ensimmäisen kerran jäi väliin Elefanttimarssilla. Jotenkin nukkuminen (tai nukkumisen yrittäminen) tuntui tällä kertaa tärkeämmältä. Vastahan tuolla soitettiin ja hyvältä kuulosti, samoilla säädöillä vain ja votsie!

Ennen keikkaa meitä kävi viihdyttämässä osittain vanhoista ystävistämme koostuva seurue, joka oli juhlimassa erään edustajansa syntymäpäiväjuhlia. Tarjosimme heille oikein vodkasnapsit juhlan kunniaksi. Aika railakas oli meininkinsä, melkein viikon olivat jo Levillä lepattaneet.

En tiedä pystyisinkö itse moiseen. Respect!

Keikkahan olikin sitten aikalailla juhlaa. Väkeä oli paikalla ihan helevetisti, niin kuin tietty perjantaina Hullu Poro Areenalla kuuluukin olla. Paljon yleisössä oli taas kansalaisia, jotka eivät koskaan aiemmin keikallamme käyneet (tai kuunnelleet levyjä), mutta sehän oli vain positiivista. Toivottavasti saimme taas edes muutamalle uudelle yksilölle hyvää mieltä luoduksi. Kauheen tohkeissamme me ainakin yritettiin!

Hittisetillä ajeltiin taas. Turha taiteilla, sano!

Keikan jälkeen bäkkärille tuotiin vielä enemmän ruokaa kuin tiistain keikalla. Huh helevetti mikä mättö. Miulla ei ollut edes nälkä mut niinpä vaan siitä jotenkin livahti kolme tommosta grillimakkaraa (dippinä mm. majoneesia yrk nam) ja vadillinen ranskalaisia ja mitälie.

Neroja ovat siellä Areenalla. Ei jää popparit hillumaan bäkkärijuhliin kun ne syötetään keikan jälkeen tajuttomiksi! Niin kävi nytkin, pian keikan + ähkytyksen jälkeen luikittiin majotukseen.

Vielä kerran täytyy kiittää eritoten Hullu Poro Areenan ja Hotelli Luostotunturin henkilökuntia! (Eikä siellä Ylläkselläkään kukaan mitään vittuillut!) Mukavaa käydä poppia soittamassa kun työntekijätkään eivät yritä osoittaa että orkesteri on heille lähinnä riesa! (Vaikka varmaan välillä ollaankin.)

Soitettu setti:

01 rakkaus on sotku
02 hirsipuu
03 olette kauniita
04 pimeäntaite
05 loistava tulevaisuus
06 rakkaus
07 sinä & hän
08 tavikset
09 puhu äänellä jonka kuulen
10 hiljaa niin kuin kuolleet
11 ahmat tulevat
12 ihmisenpyörä
13 pelastaja
---
14 pois kalliosta
15 che guevara
16 unelmia ja toimistohommia

Che–kamera in action. (Kuva: Santeri)

Komiaa soittaa kun on noin monta kansalaista paikalla! (Kuva: Santeri)

Ja ne mätöt. Voi yhen kerran.

Bongatut elefanttimarssit: 12/14
Kilometrilaskuri: 3724

Aki Tykki:

Pitkästä aikaa Lappiin kikkailemaan, juhllaa!

Tekniikkaryhmä lähti matkaan jo maanantaina, siinä kun menee tovi kun bussilla jurnuttaa Helsingistä Kittilään. Ja matkalla on nukuttava yö (Oulussa), koska kuljettajien työaikalait.

Koska mie, Markku ja Haapasalo tykätään niin kodeistamme, varasimme hyvissä ajoin lennot Hki – Kittilä (ja paluu Oulu – Hki) niin ei tarvinnut lähteä matkaan ennen tiistaita. Hirmusen paljon nopeampi on tuo Finnairin linnuntie!

Haapasalon matkalaukku jäi muuten johonkin matkan varrelle. Kittilään päästyämme meidän muiden matkalaukut kyllä tulivat hihnaa pitkin odotetusti, mutta hänen veskansa ei. Erikoista sinänsä, ihan samaan aikaan ne Helsingissä virkailijan hoteisiin luovutimme.

Pienellä sählingillä siitä selvittiin. AH sai laukkunsa jo illalla.

Leville kun päästiin niin Markku & AH lähtivät samantien ruokailun päätteeksi rinteeseen. Itse olin nukkunut edellisenä yönä noin kolme tuntia, joten turvallisuussyistä päätin jättää väliin.

Eli laiskuuttani.

Tekniikkaryhmä vahvistettuna Oulusta kyytiin hypänneellä Jatulla saapuivat Leville neljän pintaan. Yllättävän hyvävointisia olivat. Jostain syystä olivat skipanneet edellisen yön juhlat! Outoja tyyppejä.

Levin Hullu Poro Areena on valehtelematta yksi Suomen parhaista keikkapaikoista. Roudausfasiliteetit ovat huippuluokkaa (käytännössä ryjät saa nostettua autosta melkein suoraan lavalle), lava on iso ja korkea, henkilökunta on ystävällistä ja bäkkärikin kohillaan!

Äänentoistovermeitä miksaaja Ville Kulju kuvailee näin:

Nykyaikainen huippuluokan line array –järjestelmä, jossa on usealla front fill –kaiuttimella ja center–nipulla täytetty koko salin hienosti täyttävä hyvä ja erotteleva soundi.

Hä?

Ei vetele, hauskempi selitys pitää olla. Kysyin Villeltä uuden:

Mehevät pannaanit ja hunajainen möly! Bassot niinku Muumin perseet, isot ja pehmiät!

No niin tulihan se sieltä, kun vähän potki.

Päivän makoilin ja illalla peruskuviot: soundcheck –> hotelliin ihmettelemään miksei taas kerenny muka nukkuu –> suihku –> bäkkärille reilua tuntia ennen keikkaa ja punaviinipullo auki.

Nämä hiihtokeskusten tiistait ovat aina kysymysmerkkejä. Näytti että Levillä on ihan mukavasti kansalaisia talviurheilemassa, mutta heistä kun ei ikinä tiedä että tulevatko konserttiin. Tavattiin ohimennen hotellin aulassa edellisenä iltana HPA:ssa konsertin antanut Lauri Tähkä (mukava mies, btw) ja hän kyllä sanoi että väkeä oli riittänyt.

Sehän ei tosin suinkaan tarkota että meillekin riittäisi.

Vaan riitti sitä! Monta sataa iloista juhlijaa saapui paikalle, ja homma luisti oikein mallikkaasti! Niin kuin varmaan aiemminkin olen todennut, näillä hiihtokeskuskeikoilla ollaan perinteisesti soitettu hiukan hitikkäämpiä settejä kuin omilla klubikeikoilla. Niin tänäänkin.

Sinä & hän –kappaleen jälkeen tunnelma oli siinä määrin auki että lisättiin lennosta Loistava tulevaisuus vielä settiin. Se tuntui toimivan hienosti, vaikka selvää olikin ettei suurin osa yleisöstä ollut koskaan laulua kuullutkaan.
Keikan jälkeen bäkkärille kannettiin saavillinen friteerattuja asioita. Nam! Instant–ähkyhän siitä tuli.

Ai niin, moottoripyörälegenda Mika Kallio oli keikalla kanssa. Päästiin konsertin jälkeen tervehtimään häntä ja seuruettaan semmoseen yläkerran aitioon. Kaikkea sitä! Siellä oli vaan sen verran kovat kinkerit jo siinä aamuyön tunteina että yhdet siiderit juotuamme hipsittiin äkkiä majoitukseen.

Hyvin alkoi viiden keikan rypäs, jeh!

PS. Lavamiksaaja/–päällikkö Santeri halusi vielä täsmentää Villen äänentoistoasioihin liittyviä kommentteja:

on siis ihan perus stereot, left right -niput. niiden vertikaalinen aukeamiskulma ja sijainti aiheuttaa sen, että eivät soi koko kaistaltaan (ts. diskanttipuoli ei aukea) siihen eturiviin, ja tätä paikkaamaan on laitettu siihen lavan reunalle 4kpl pikkupurkkeja. sen lisäksi on center-fill, joka koostuu pienemmistä line-array -purkeista, jolla saadaan vaikkapa laulua vahvistettua paremmin siihen uima-altaan lavan päätyyn

sit siellä on vielä lavan alla olevin perus subbasten lisäks lentävät subit siinä stereoiden rinnalla, joilla saadaan se bassotoisto tasaisemmaks sinne parvellekin

...

o.O

...

"Ok".

...

*lähtee pois*

Soitettu setti:

01 rakkaus on sotku
02 hirsipuu
03 olette kauniita
04 pimeäntaite
05 kuusi jalkaa kevätjäälle
06 rakkaus
07 tavikset
08 sinä & hän
09 loistava tulevaisuus
10 puhu äänellä jonka kuulen
11 ahmat tulevat
12 pelastaja
13 pois kalliosta
---
14 ihmisenpyörä
15 che guevara
16 unelmia ja toimistohommia