Markku DeFrost: Kamala krapula oli aamulla. Kello 12 oli herätys ja mie olin nukkunu jonkun pari tuntia. Eikä sitä bussia missään näkyny, oli liian kova tuuli ulkona ja närästi. Minibaari oli yöllä juotu pois, siellä ei ollu edes sipsejä jäljellä. Menin poikain kanssa bussiin ja nukuin Laihialle (=vai Laihiaan?) saakka. Ja se Laihian baari… no joku muu kertokoon. Sanottakoon vaan, että siinä nukkuessani oli joku ilmeisesti ajanut bussin aikapoimun läpi takaisin 80-luvulle.
Aki Tykki: 80-luku oli onnellista aikaa. Hieno lava oli kun oli riittävän iso kerrankin. Majoitus oli baarin yläkerrassa, sinne kuului karaoke vähän turhan selvästi. Jamin kanssa yritettiin nukkuakin muttei siitä sitten mitään tullu. Keikka alko normiaikaan 00:30.
AH Haapasalo: Saunassa bäkkärillä nauratti. Juutalainen kikkaili. Krapula oli melkonen. Keikka oli hyvä. Lauloin stemmat paremmin kuin koskaan, tai sitten olin vaan niin humalassa että se tuntui siltä. Muut bändiurpot meni nukkumaan jo kolmelta mutta minä jäin tekniikan kanssa vielä baariin ihmettelemään. Roudasinkin oikein. Hotellihuoneessa pidettiin pienet jatkotkin. Meitä oli minä, Kulju, valomies Vellu sekä talon dj:n virkaa hoitanut (Hausmyllystä tuttu) Enzo. Jatkot hiipuivat ja sain vihdoin olla Villen kanssa kahden. Olin niin odottanut tätä hetkeä. Aloin kertoa Villelle jotain romanttista tarinaa, mutta se paskapää nukahti kesken minun juttuni.
Jami Motti: Eipä siinä. Pelotti soundcheckissä kun joku hullu juoppo tuli lavalle kikkailemaan. Tykärin kanssa nuilotettiin huoneissa ennen keikkaa ja keikan jälkeen. Keikalla ei nuilotettu.
Markku DeFrost: Aamusti lähdettiin klo 8:30 kohti kotia. Yöllä ei taas nukuttanu kunnolla, koko aamun vitutti ja silmän aluset oli mustat kuin Wilson Kirwa. Bussilla Tampereelle ja siitä edelleen junalla Hkiin. Ja bussi pätki taas koko matkan. Sitä on korjattu nyt jo 15000 eurolla ja edelleen pätkii? Mikä vittu siinä voi olla?
–
Ville Kuljun jälkisanat: Nyt on tosiaan jokainen keikkareissu päättynyt siihen, että Perse-Express on matkan päätteeksi nilkutettu autokorjaamolle. Viistoistatonnia on jo rypistynyt korjaamopäällikön rasvaiseen kouraan. Ja ehei, ei hyvät ystävämme, loppua ei näy… Tänään haen taas ajokkimme huollosta ja minua odottaa siellä kirjekuori sisällään lasku. Ei taida mennä kauaa, kun Perse-Express on Suomen kallein konserttimatka-ajoneuvo.
Soitetut rallit ja nyyhkyt:
01 älä huuda
02 tanssi
03 suru on
04 hc-sää
05 pahoille teille
06 sinä
07 hitaasti (jäähdyttelyversio)
08 tavikset
09 linnusta sammakoksi
10 kaupunki täynnä ihmisiä
~laimeeta taputusta~
11 encore
12 pois kalliosta
13 mulla menee hyvin
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti