Aki Tykki: Aika jännää, että myös viime vuonna soitimme Keravalla lakkiaispäivän (/kevätjuhlapäivän) aattona. Ja että nämä ovatkin ainoat Keravan keikkamme. Onko tästä tulossa perinne? Viime vuonna keikalle tosin saapui porukkaa enemmän kuin tänä vuonna. Vaan ei me tämän annettu masentaa, paitsi vähän.
Jotenkin jäi outo olo tästä keikasta. Joskus vaan käy niin, että vaikka kaikki on periaatteessa kohdallaan, itsellä ei ole riittävän itsevarma olo ja jää fiilis että orkesteri ei ole tilanteen herra. Ja keikan jälkeen on jotenkin ontto olo kun on tunne ettei ole pystynyt parhaimpaansa. Minulla ei ainakaan ole mitään käsitystä siitä mistä tällainen ilmiö johtuu, varmaan useiden tekijöiden summa. Yleisön joukossa oli yllätykseksemme edesmenneen toveribändimme Korkeajännityksen rumpali Jani, joka kyllä kävi keikkaa jälkikäteen kovasti kehumassa. Ja palaute oli muutenkin hyvää (poislukien se joku kollo jonka Haapasalo kuuli toteavan ”Happoradio, maailman paskin bändi” noin minuutti keikan jälkeen). Eli ei keikka varmaan ulospäin ihan paskalta näyttänyt/kuulostanut (paitsi sen yhden kollon mielestä). Ja sehän on kuitenkin pääasia, eiksje?
Keravalta heilahettiin Markun pihan kerhohuoneelle itäiseen Helsinkiin viettämään Tuonelan jatkoja, tietenkin. Ja opin että Helsingissä saapi tilattua taksin tekstiviestillä, ja se on kuulemma ruuhka-aikaan tehokkaampaa kuin perinteisesti soittamalla. Harmi vaan että oon kadottanu jo sen numeron, mihin semmonen viesti pitäisi lähettää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti