Aki Tykki: Meidän hommat NRJ:n synttäreillä alkovat klo 20:15 kun mie ja Haapasalo mentiin johonkin pressihuoneeseen, josta piti löytymän liuta jutunkipeitä toimittajia. No ei siellä ollut ketään. Iso huone oli täynnä pringlesejä, limpparia ja viiniä, joten siinä me (mie, Haapasalo ja äippä-Kulju) sitten nakotettiin pringlesejä, limpparia ja viiniä nautiskellen ja odotellen josko joku ilmestys paikalle. Ja kävi siinä lopulta sitten vissiin Iltalehdestä tyttö kysymässä ”mitä kuuluu?” ja kuvaajansa ottamassa kuvan. Sitten mentiin alakertaan syömään. Siellä oli sitten jotain muitakin toimittajia jotka otti kuvia ja kyseli jotain. En oikein muista mitä juteltiin, varmaan jotain todella tärkeää ja syvällistä.
Kurkkukarkkien, Finrexinin ja punaviinin sekakäyttö paransi oloa sen verran että viiden biisin settimme jaksoin laulaa melko hyvin, karmeasta kurkkukivusta huolimatta. Vanhalla oli kovasti porukkaa ja komiassa salissa komia meininki, joten mikäs siellä oli keekoillessa! Soundihan siellä salin puolella on kuulemma yksi Suomen huonoimmista, mutta eipä myö siitä välitetty kun ei se ole omissa käsissä. Eikä kenenkään muunkaan. Kun sali on kaikuva ja sokkeloinen halli, pitäs mukana tuoda oma akustiikka. Kuljun uudessa saunassa on kuulemma oikein hyvä ja lämmin pienen huoneen akustiikka, mutta ei se ollu mahtunu kyytiin.
Keikan jälkeen hengähdettiin hetki bäkkärillä ja siirryttiin sitten alakerran baariin Tapani Kansan vetäessä settiään. Komea ääni on sillä ukkelilla, ei lähtis miulta ihan tuolleen. Vanhalla jotkut juomat nautittiin ja heilahettiin isommalla porukalla Baker’siin. Mie ehin jonkun fisun ja kaljan nautiskella ennen kuin alko se tauti taas muistutella itestään => kebabin kautta kotio.
Illan laulaminen, muutaman juoman juominen ja eritoten tupakointi kostautuivat seuraavana yönä. Kurkkukipu herätti vissiin kuudelta ensimmäisen kerran. Saakeli että keljutti.
Soitimme:
01 linnusta sammakoksi
02 kaupunki täynnä ihmisiä
03 hc-sää
04 pois kalliosta
05 tavikset
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti