VARKAUS, Z-One

Huolimatta myöhäisestä nukahtamisesta heräsin Savonlinnan Seurahuoneella jo yhdeltätoista enkä saanut enää unen juuresta kiinni. Lähestyin Rakkauden Kiertuemanageri Kuljua tekstiviestein ja päätimme yksissä tuumin suoriutua hotellin aulakahvilaan aamukahville ja kökölle. Ja voi että siellä olikin maistuvaiset eväät, itse söin mansikka-juustokakkua ja Ville jotain mango-perskarva-tuplahiilarikakkua. Ja kahvia juotiin kaksin käsin. Hyvvää ol. Tuli siihen sitten muitakin noita hippejä, eli Rakkauden Roudareita.

Lyhyehkö siirtyminen Varkauteen oli tapahtumaköyhä. Helekutin nätti keli oli. Kivvaa kun tulee kesä ja festarit ja kärpäspaperit!

Laiskanpulskea päivä vietettiin kukin tahoillamme leväten, poislukien tietty Rakkauden Työryhmä joka joutuu painamaan duunia silloinkin kun ei huvittaisi. Eipä silti, aina niitä huvittaa. Ne on kovia jätkiä. Rakastavia, mutta lujia.

Hotellin aulabaarissa kohdattiin kymmenen jälkeen ja katseltiin tyytyväisenä kun tien toisella puolella sijaitsevan keikkapaikkamme eteen kasaantui mittava jono! Jee! Ihme hommaa kun baari aukee vasta yheltätoista. Luulis että ois kaikille helepompi jos aukeis vaikka kympiltä, saisivat varmaan enemmän kaliaakin myytyä. Vaan kai ne on sen laskeneet että näin on hyvä. Mikä mie niitä oon neuvomaan, en mikkään. Sori.

Takahuoneessa hitleröitiin 51koodia-orkesterin keikkajuliste ja nautittiin punaviinistä ja huumorista. Mukava meininki. Lavalle päästiin vasta aika lähellä yhtä.

Keikka oli aikalailla peruskauraa. Harmillista kun kaikki oli periaatteessa ok mutta jotain vaan jäi puuttumaan, emme saaneet salia hukutettua Rakkauden Liekkimereen. Ehkä tässä oli se ongelma että Savonlinnan keikka oli poikkeuksellisen mukava, sitä kun ei voinut ylittää niin tuli olo että vajjaaks jäi. Näissä kohdissa pitäis jotenkin varmaan pölistellä vähän omaa joukkuetta... ikään kuin vaihtaa maalivahtia. Tai sitten suhtautua asiaan niin että ei aina voi olla erityisliekeissä ja jokainen keikka on erilainen. Ei meille mitään hävettävää jäänyt! Ettäs tiiätte!

Keikan jälkeen pikkusen viiniä ja sit unille. Tekniikkaryhmän kommunikointi oli yöroudaukseen mennessä vaipunut lokkien tasolle. Tai pitäisikö sanoa kehittynyt lokkien tasolle? En ole ihan varma.

Khaa khaa khaa!

Setti:

01 uhrille
02 ihmisenpyörä
03 sahattu oksa, poltettu silta
04 ahmat tulevat
05 itä-suomessa tuulee
06 hc-sää
07 01:30 (elossa)
08 hirsipuu
09 tavikset
10 pohtija
11 sinä
12 olette kauniita
13 pelastaja
14 che guevara
---
15 puhu äänellä jonka kuulen
16 pois kalliosta
17 unelmia ja toimistohommia