maanantai 10. maaliskuuta 2014

10.03.2014 "Suorana: Kortesmäki" –vierailu

Aki Tykki:

Jemmeri soikoon että tämä vierailu vähän kuumotti etukäteen. Ensimmäinen Elefanttimarssi–viikonloppu oli juuri niin väsyttävä kuin etukäteen ajateltiinkin, mutta kun telkkariin pyyetään soittamaan ni telkkariin mennään soittamaan. Vaikka olisi maanantaikin.

Ihan kauheesti ei onneks tullu ryvettyä keikkareissulla, etenkään lauantain keikalla, vaan on se kuuppa kuitenkin ohuesti sekaisin kun pääsee kotiin sunnuntaiaamuna klo 9.

No mutta tulta päin, jälleen kerran.

Meijän soittokamat on tietty rundin takia keikkabussin uumenissa, ja varakamatkin on pritimatsia huollossa. Piti siis kääntyä aina vieraanvaraisen DLX-Musicin puoleen. Että lainatkaa meille urkua ja kitaraa, bitte. Ja lainasihan ne. Kiitos!

En ollu itse tuota Kortesmäen ohjelmaa nähnyt kuin pari kertaa aikaisemmin. (Mm. Arto Tuunelan taannoisen kolibri-tietovisan.) Vähän pelotti miten myö väsyneet rohjot pysytään tommosessa grrratzzzyyy-hupailussa mukana, mutta hyvinhän se meni! Jotenkin se positiivisuutta hönkivä studioyleisö sai tilanteen tuntumaan hyvinkin lämminhenkiseltä, ja Kortesmäen kanssakin juttu luisti hienosti. Ohjelman läpivedossa siinä meijän haastatteluspotissa puhuttiin mm. bensan hinnoista ja myö oltiin vaan että o-ou.

Ai niin ja tapasin viimein silmästä silmään idolini Arman Alizadin. Lipsahti suusta täysin spontaani "Arman Alizad! Suuri idolini!" –huudahdus kun häneen Ylen Studiotalon käytävällä törmäsin. Iik. #fanboy

Päätettiin lauantaina vasta, että soitetaan ohjelmassa nimenomaan Kaunis ihminen. Loogisimmat biisivaihtarit ois tietty olleet Sinä & hän tai Luonasi on linnani mutta todettiin että ne on tosi vaikeita saada toimimaan tommosella kämäsellä trio-kokoonpanolla. Esittämämme biisi sen sijaan toimii kauniisti vaikka pelkällä bongorumpusäestyksellä. (No nyt kyllä liiottelin vähän. Ois ne soinnut kiva saada siihen jostain.)

Oli hyvinkin itsevarma olo siihen soittokorokkeelle noustessamme, mutta ensimmäiset äänet päästettyäni tajusin että minua jännittää enemmän kuin luulinkaan. Ääni värisi jotenki hassusti ja se kun ei ollut muutoinkaan ihan parhaassa tikissään viikonlopun karjumisen jäljiltä niin meinas ahistaa. Ei se nyt sitten onneksi mikään katastrofi ollut, vaikka vähän sekoilinkin.

Ohjelman jälkeen jaettiin allekirjotuksia ihanille ihmisille. Hymyilytti niin että naamaan sattui.

Kiitos kaikille!



Pukuhuone.
Haastattelussa. (Kuva: @glampadd/Twitter)
Juontaja & urpot. (Kuva: @joonakortesmaki/Instagram)


Äänenpaineentarkastustilanne. 

2 kommenttia:

  1. Kotona yhdeksältä sunnuntaiaamuna? Hah, sähän kotiuduit aiemmin kuin meikäläinen kotiutui Turun reissulta ja Neljän Ruusun keikalta - joskus puoli kymmeneltä taisin olla. Se on rankkaa tuo rock-elämä, etten sanois molemmilla puolilla lavaa ;-D

    VastaaPoista
  2. Tampereella ei ääni värissyt <3

    No onneks joku muukin käyttäytyy hassusti tilanteessa jossa tapaa idolinsa. Kuten allekirjoittanutkin, totaali jäätyminen yhteiskuvassa :D ihme juttu!

    VastaaPoista