Tältä keikalta ei kauheita odotettu. Luosto arvioitiin etukäteen hiljaiseksi ja ehkä vähän vanhemman väen suosimaksi hiihtokeskukseksi, ja ei myö väärässä oltu. Paitsi että keikasta tuli ihan huikea.
Käytiin tekniikan ukkojen kanssa pällistelemässä soittotilaa heti kun Luostolle päästiin. Erikoishommiksi meni. Screenien mahtumisesta lavalle ei ollut toivoakaan ja sen lisäksi joutuisimme soittamaan rivissä, kuin Eläkeläiset. Mutta näille asioillehan ei voi mitään. "Tällä mennään" on ärsyttävän kulunut klisee mutta kun se vaan osuu niin nussakasti moneen spottiin, tähänkin.
Samaisessa kuppilassa esiintyy muuten ainakin Anna Abreu myöhemmin huhtikuussa. Saapas nähdä miten hänen lavashownsa sinne mahtuu. Ai niin mut se on ite niin pieni ni mahtuuhan se! Jeejee! Hyvä, Anna!
Ihan älyttömän ystävällistä väkeä oli muuten Luostotunturin henkilökunta, sekä hotellin että musiikkiravintolan puolella! Oikein oli popparilla hyvä olo ja mieli koko ajan. Kiitos sinne teille, toivottavasti vielä nähdään!
Vaan ne olikin justiin oikeat ihmiset!
Keikalla oli jotenkin ihan älyttömän mukava tunnelma! Väen vähyys ei haitannut jotenkin yhtään, ei juuri ees hävettäny! Tässä taisi tulla taas tämä ilmiö vastaan, että jos odotuksissa on että joutuu syömään hatullisen paskaa niin lasillinen kusta maistuu limpparilta.
Nyt tuo kuulosti jotenkin väärältä. Ei se yleisö mitään kusta ollut vaan dimangia!
No mutta tajunnette kuitenkin.
Ujutettiin muuten ensimmäistä kertaa tällä rundilla myös Itä–Suomessa tuulee laululistaan. Sitäkin oli mukavaa soittaa pitkästä aikaa, ehkä se täytyy vielä jossain muuallakin roiskaista menemään. Se on siitä hyvä laulu, että veikkaan sen toimivan aika hyvin myös kansalaiselle joka ei ole sitä aiemmin kuullut. Koska kaunis, ja koska tekstin kärryillekin taitaa päästä jo ensikuulemalta. Pintaan kiinni ainakin.
Tavikset ei ollu suunnitelmissa mutta kun niin oli kivaa siellä lavalla rivissä heilua, että lisättiin se lennosta tuohon encoren ensimmäiseksi. Ja yleisö oli villinä.
Niinku kuuluuki! (E. Lastinen)
Usein tällaisten ei–odotettu–mitään–mutta–sitten–olikin–tosi–kivaa –keikkojen (siis näppärämmin EOMMSOTK–keikkojen) jälkeen napsahtaa päälle yllätysjuhlat, ja niin kävi nytkin. Aika pitkälle aamuun taisi mennä kun melkein koko porukan voimin juhlat piettiin. Oli kauheen kivaa. Meillä on niin hyviä tyyppejä tässä porukassa että harmittais jos en ois ite mukana!
Soitettu setti:
01 rakkaus on sotku
02 pimeäntaite
03 olette kauniita
04 kuusi jalkaa kevätjäälle
05 rakkaus
06 hirsipuu
07 itä–suomessa tuulee
08 hiljaa niin kuin kuolleet
09 kaunis ihminen
10 puhu äänellä jonka kuulen
11 sinä & hän
12 ahmat tulevat
13 pelastaja
14 pois kalliosta
---
15 tavikset
16 ihmisenpyörä
17 che guevara
18 unelmia ja toimistohommia
PS. Eikäkö nyt keksin mikä ois ollu parempi vertaus! Jos luulisi voittaneensa lotossa päävoiton ja sitten kävisikin ilmi että voittikin vain 1000€ niin harmittais tosi paljon. Vaan jos luulis voittaneensa 4€ ni jo vain 1000€ ilostuttaisi! Näin!
 |
| Juhlat! |
 |
| Miksaaja Kulju ahtoi suuhunsa 40 viinirypälettä, koska pystyi. |
 |
| "Kairanmies"–pizza oli melko lihaisa. (Pekoni, salami, kinkku, poron kuivaliha, sipuli.) |
Bongatut elefanttimarssit: 10/12
Kilometrilaskuri: 3510
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti